Sanna Kangasniemi kertoo kolumnissaan Meillä ei lueskella lukemisen vaikutuksesta hänen vapaa-aikaansa. Kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.11.2009. Ironisessa tekstissään Kangasniemi kertoo elämän olevan paljon täydempää ja syvempää ilman kirjoja.
Kangasniemi siis edelleen lukee kirjoja. Kolumnissaan hän voisi kuvata televisiota, tosin käyttäen siitä sanaa kirja. Ironian voi huomata esimerkiksi lauseesta "Nukkumaan mennessä oli tyhjä olo" , sillä tuskin kenelläkään on tyhjä olo kirjoja luettuaan toisin kun jos olisi katsonut jotakin turhanpäiväistä TV-ohjelmaa.
Kangasniemi halusi viestittää kirjojen lukemisen tärkeydestä ja kannattavuudesta. Myös kirjojen merkitys hänelle itselleen oli hyvin tärkeä. Häntä ei siis haitannut, vaikka illat kuluivat puolison kanssa kirjoja lueskellessa. Kirjojen lukuun kulutettua aikaa, hän ei olisi halunnut vaihtaa kuntoiluun tai jonkin hyvän tv-sarjan katseluun.
"Kirjavuus veti katseen puoleensa ihan väkisin." - lauseesta voi tulkita kuinka kirjat vetävät Kangasniemeä puoleensa. Kangasniemi vertasi myös kuinka televisio on paljon kätevämpi ja yksinkertaisempi kuin kirjava kirjahylly. Vertauksella hän kenties tarkoitti sitä, kuinka paljon enemmän kirjoista saa irti ja kuinka paljon monipuolisempia kirjat ovat.
Kolumnissa sanotaan kirjailijoiden olevan joka paikassa. Todellisuudessa kirjailijoita näkee vain harvoin julkisuudessa, sillä heitä ei pidetä yleensä yhtä mielenkiintoisina kuin muita julkisuudenhenkilöitä. Tällä Kangasniemi voisi tarkoittaa, että kirjailijoita täytyisi kunnioittaa enemmän ja tuoda enemmän julkisuuteen. Näin ihmisten mielenkiinto kirjoja kohtaan voisi kasvaa.
Kaiken kaikkiaan Kangasniemen tekstin tarkoituksesta on hieman vaikea ottaa selvää sen ironisuuden takia. Miksi kolumni on kirjoitettu siihen sävyyn, jos hän itse pitää sitä tärkeänä aiheena? Ymmärrän kuitenkin, että tekstin viesti liittyy kirjojen lukemisen tärkeyteen. Kangasniemi haluaa luultavasti havainnollistaa ihmisille, kuinka paljon parempaa kirjat ovat esimerkiksi televisioon verrattuna.
Sanna Kangasniemen teksti on melko haasteellinen juuri siksi, että kirjailija on kritisoivinaan asiaa, jota oikeasti arvostaa. Teksti on siis niin sanotusti "kieli poskessa" kirjoitettu.
VastaaPoistaNoudatat vastauksessasi tehtävänantoa ja kuvitat päätelmiäsi tekstiesimerkein, kuten kuuluukin tehdä.
Olen kirjannut vähän lisää mahdollisia näkökulmia ohjausblogin sivulle "tekstitaitovastaus".
Kappalejako on hyvä ja kieli sujuvaa. 4p.