a) Tunti loppuu n.12.15. Kävelemme joukolla ruokalaa kohti. Ruokalassa otan ruokaa lautaselle ja maitoa lasiin. Menen istumaan pöytään. Alan nauttimaan ruuasta. Syötyäni palautan astiat. Pesen kädet. Lopulta poistun ruokalasta.
b) Tunti päättyy suunnilleen 12.15. Joukolla ryntäämme ruuan tuoksun ohjaamana ruokalaa kohti. Ruokalassa nappaan vaalean tarjottimen, johon laitan ottimet, lautasliinan, lasin ja lautasen. Puhtaalle lautaselle laitan hyvältä tuoksuvaa ruokaa, sekä vihertävää salaattia, jossa on muutama tomaatin palanen. Seuraavaksi otan lasin kauniiseen käteeni, ja laitan sen maitokoneeseen niin, että sieltä tulee maitoa. Silmäilen, missä on viihtyisimmän näköinen pöytä tai missä ihanat kaverini ovat, ja menen pöytään lampsien. Vihdoin pääsen nauttimaan ruuasta, ja kurniva mahani saa täytettä. Kun kaikki pöydässä istuvat ovat nauttineet maittavan ruuan, palautan astiat keittiöön, jossa työskentelee iloisia keittäjiä. Ennen kun häivyn ruokalasta, pesen käteni puhtaaksi. Sitten otan portaat alleni, ja poistun viettämään ruokavälkkää muualle.
maanantai 17. syyskuuta 2012
torstai 13. syyskuuta 2012
Iltamme Tedin seurassa (Reportaasi)
Ennen elokuvan (Ted) alkua haastattelimme lipunmyyjää. Hän oli nähnyt elokuvan. Se oli hänen mielestään oikein hyvä, ja suosittelee sitä. "vähän semmoinen pössyttely leffa", hän naurahti. Haastateltavamme Julia kertoi elokuvan olevan suosittu, etenkin nuorten keskuudessa.
Astuimme sisään kino-aulan ovista. Popcornin tuoksu täytti sieraimemme. Liput olimme jo lunastaneet aiemmin, odotimme saliin pääsyä. Aulassa oli hyvin hiljaista lukuunottamatta ilmastoinnin surinaa. Karkkihyllyt saivat suun kostumaan. Seinillä olevat mainokset kiinnittivät huomion ja alkoivat kiinnostaa.
Pikkuhiljaa ihmisiä valui sisään. Lipun osto ruuhkautui, ja puheen sorina voimistui. Lähes jokainen osti popcorneja. Jollemme olisi juuri syöneet mahojamme täyteen Subwayssa, olisi popcornien osto ollut päivän selvää.
Paikalle tulleet ihmiset olivat nuoria, ikähaarukassa 13-25. Kaveriporukat nauroivat äänekkäästi ja muutamat pariskunnat pudottelivat popcorneja. Kuvailu alkoi olla hävettävää, sillä useat ihmiset tuijottivat meitä. Etenkin valokuvaaminen tuli vaivalloiseksi.
Meteli nousi korkeaksi ennen salin ovien avausta. Ihmiset alkoivat tunkeilla sisään. Menimme sisälle jonon purkautumisen jälkeen. Varasimme paikat salin nurkasta, jossa oli miellyttävät nojatuolit. Olo oli rentoutunut. Aloimme valmistautua elokuvan alkamiseen. Kaivoimme herkut esiin ja riisuimme kengät. Pari kuvaa, mukava asento ja leffa alkakoon.
Sali alkoi hiljentyä mainosten aikana. Valot himmenivät vähitellen. Mainokset olivat yllättävän lyhyet ja elokuva alkoi huomaamatta. Elokuva höystettynä yleisön naurulla oli hauska kokemus. Siinä oli myös jännitystä ja muutama kiljaisukin kuului. Hauskaan leffaan mahtui myös surua. Kaikki kuitenkin lopulta päättyi onnellisesti.
Haastattelimme leffan nähnyttä kaveriamme Tuomasta:
Arvostele elokuva asteikolla 1-10.
- 9-
Mikä oli elokuvassa mielestäsi parasta?
- Komedia/hauskuus sekä hyvät näytteliät
Täyttikö elokuva odotuksesi?
- Kyllä
Suositteletko elokuvaa ja kenelle?
- Ehdottomasti kaikille
Oliko leffa hintansa arvoinen?
- Leffa oli hintansa arvoinen
By: Taru & Tanja
Astuimme sisään kino-aulan ovista. Popcornin tuoksu täytti sieraimemme. Liput olimme jo lunastaneet aiemmin, odotimme saliin pääsyä. Aulassa oli hyvin hiljaista lukuunottamatta ilmastoinnin surinaa. Karkkihyllyt saivat suun kostumaan. Seinillä olevat mainokset kiinnittivät huomion ja alkoivat kiinnostaa.
Pikkuhiljaa ihmisiä valui sisään. Lipun osto ruuhkautui, ja puheen sorina voimistui. Lähes jokainen osti popcorneja. Jollemme olisi juuri syöneet mahojamme täyteen Subwayssa, olisi popcornien osto ollut päivän selvää.
Paikalle tulleet ihmiset olivat nuoria, ikähaarukassa 13-25. Kaveriporukat nauroivat äänekkäästi ja muutamat pariskunnat pudottelivat popcorneja. Kuvailu alkoi olla hävettävää, sillä useat ihmiset tuijottivat meitä. Etenkin valokuvaaminen tuli vaivalloiseksi.
Meteli nousi korkeaksi ennen salin ovien avausta. Ihmiset alkoivat tunkeilla sisään. Menimme sisälle jonon purkautumisen jälkeen. Varasimme paikat salin nurkasta, jossa oli miellyttävät nojatuolit. Olo oli rentoutunut. Aloimme valmistautua elokuvan alkamiseen. Kaivoimme herkut esiin ja riisuimme kengät. Pari kuvaa, mukava asento ja leffa alkakoon.
Sali alkoi hiljentyä mainosten aikana. Valot himmenivät vähitellen. Mainokset olivat yllättävän lyhyet ja elokuva alkoi huomaamatta. Elokuva höystettynä yleisön naurulla oli hauska kokemus. Siinä oli myös jännitystä ja muutama kiljaisukin kuului. Hauskaan leffaan mahtui myös surua. Kaikki kuitenkin lopulta päättyi onnellisesti.
Haastattelimme leffan nähnyttä kaveriamme Tuomasta:
Arvostele elokuva asteikolla 1-10.
- 9-
Mikä oli elokuvassa mielestäsi parasta?
- Komedia/hauskuus sekä hyvät näytteliät
Täyttikö elokuva odotuksesi?
- Kyllä
Suositteletko elokuvaa ja kenelle?
- Ehdottomasti kaikille
Oliko leffa hintansa arvoinen?
- Leffa oli hintansa arvoinen
By: Taru & Tanja
torstai 6. syyskuuta 2012
1. Askel ennen työelämää (Essee)
Ihmisen elämään kuuluu tietty rutiini. Aamulla herätään aikaisin tarha-, koulu- tai työpäivää varten. Iltapäivällä mennään kotiin, ja loppu päivä vietetään esim. omien askareiden parissa tai kavereita nähdessä. Illalla taas koittaa aika mennä nukkumaan. Koulu luo siis hyvän pohjan työelämälle päivärytmin kautta. Jos olisi monta vuotta vain istunut kotona tekemättä mitään ja heräämällä puolenpäivän aikoihin, olisi siitä vaikea päästä rytmiin. Aamuherätykset eivät siis tunnu välttämättä normaalia pahemmilta työelämään siirryttäessä. Koulussa yritetään opettaa oppilaita myös olemaan ajoissa. Usein voi kuulla opettajan sanovan, että työelämässäkään ei voi myöhästellä tällä tavoin. Myöhästymisiä yritetään myös kontrolloida esimerkiksi antamalla jälki-istuntoa tietystä määrästä myöhästymisiä.
Ensinnäkin koulussa opitaan perustaitoja, kuten kirjoittamista ja lukemista. Ilman näitä kahta taitoa olisi todella vaikea tehdä minkäänlaista työtä.
Koulussa myös tehdään paljon tehtäviä, joissa tarvitaan tunnollisuutta, ahkeruutta ja taitoa. Näitä tarvitaan myös työelämässä. On tärkeää olla tunnollinen ja hoitaa annetut työtehtävät ajoissa ja huolellisesti. Työnantajat varmasti arvostavat enemmän reippaita ja elämäniloisia nuoria, eikä naama rutussa kulkevia laiskoja nuoria. Koulussa kehittyy myös erilaiset tiedot ja taidot, joista on varmasti hyötyä työelämässä. Peruskoulun jälkeen lähdetään yleensä opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa. Koulussa työharjoitteluiden ja muiden käytännön harjoittelujen kautta valmistaudutaan tulevaan ammattiin.
Niin koulussa, että työelämässä tullaan olemaan monta vuotta, joten tietty jatkuvuus säilyy läpi elämän. Koulussa periaatteessa totutellaan tekemään samaa juttua vuosi vuodelta. Luokka säilyy yleensä muutamia vuosia. Muutama oppilas saattaa tulla lisää ja muutama taas vaihtaa luokkaa. Sama tapahtuu työelämässä. Työympäristö pysyy aina lähes samana, lukuun ottamatta henkilöstö muutoksia.
Toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on myös hyvin tärkeää, ja sitä tarvitaan monessa työssä. Toki on olemassa myös työpaikkoja, joissa ei ole sosiaalisia kontakteja. Koulussa opitaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi toimistossa työskentelemisestä voi tulla hyvinkin tuskallista ja inhottavaa, jos ei tule muiden työntekijöiden kanssa toimeen. Koulussa muiden kanssa toimeen tulemista harjoitellaan mm. erilaisten ryhmätehtävien parissa.
Pienestä pitäen koulussa opetellaan myös kunnioittamaan muita ihmisiä. On hyvä osata olla kohtelias muita ihmisiä kohtaan. Kouluissa on lisäksi pyritty saamaan oppilaat lopettamaan koulukiusaaminen. Tämä on myös erittäin tärkeää, että jo kouluiässä ymmärretään kiusaamisen merkitys. Olisi todella ikävää, jos työpaikka kiusaamista ilmenisi yhtä paljon kuin koulukiusaamista. Tämän vuoksi kouluissa kiusaamista vastaan olevat kampanjat ovat hyvin tärkeitä, etenkin jos sen merkitys menee perille.
Tiivistettynä siis koulussa voi oppia erilaisia tietoja ja taitoja, tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kunnioittamaan ihmisiä, sekä totuttelemaan olemaan vuodet samassa ympäristössä ja elämään tietyn rytmin mukaan.
Sanojen määrä 380
Ensinnäkin koulussa opitaan perustaitoja, kuten kirjoittamista ja lukemista. Ilman näitä kahta taitoa olisi todella vaikea tehdä minkäänlaista työtä.
Koulussa myös tehdään paljon tehtäviä, joissa tarvitaan tunnollisuutta, ahkeruutta ja taitoa. Näitä tarvitaan myös työelämässä. On tärkeää olla tunnollinen ja hoitaa annetut työtehtävät ajoissa ja huolellisesti. Työnantajat varmasti arvostavat enemmän reippaita ja elämäniloisia nuoria, eikä naama rutussa kulkevia laiskoja nuoria. Koulussa kehittyy myös erilaiset tiedot ja taidot, joista on varmasti hyötyä työelämässä. Peruskoulun jälkeen lähdetään yleensä opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa. Koulussa työharjoitteluiden ja muiden käytännön harjoittelujen kautta valmistaudutaan tulevaan ammattiin.
Niin koulussa, että työelämässä tullaan olemaan monta vuotta, joten tietty jatkuvuus säilyy läpi elämän. Koulussa periaatteessa totutellaan tekemään samaa juttua vuosi vuodelta. Luokka säilyy yleensä muutamia vuosia. Muutama oppilas saattaa tulla lisää ja muutama taas vaihtaa luokkaa. Sama tapahtuu työelämässä. Työympäristö pysyy aina lähes samana, lukuun ottamatta henkilöstö muutoksia.
Toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on myös hyvin tärkeää, ja sitä tarvitaan monessa työssä. Toki on olemassa myös työpaikkoja, joissa ei ole sosiaalisia kontakteja. Koulussa opitaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi toimistossa työskentelemisestä voi tulla hyvinkin tuskallista ja inhottavaa, jos ei tule muiden työntekijöiden kanssa toimeen. Koulussa muiden kanssa toimeen tulemista harjoitellaan mm. erilaisten ryhmätehtävien parissa.
Pienestä pitäen koulussa opetellaan myös kunnioittamaan muita ihmisiä. On hyvä osata olla kohtelias muita ihmisiä kohtaan. Kouluissa on lisäksi pyritty saamaan oppilaat lopettamaan koulukiusaaminen. Tämä on myös erittäin tärkeää, että jo kouluiässä ymmärretään kiusaamisen merkitys. Olisi todella ikävää, jos työpaikka kiusaamista ilmenisi yhtä paljon kuin koulukiusaamista. Tämän vuoksi kouluissa kiusaamista vastaan olevat kampanjat ovat hyvin tärkeitä, etenkin jos sen merkitys menee perille.
Tiivistettynä siis koulussa voi oppia erilaisia tietoja ja taitoja, tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kunnioittamaan ihmisiä, sekä totuttelemaan olemaan vuodet samassa ympäristössä ja elämään tietyn rytmin mukaan.
Sanojen määrä 380
keskiviikko 29. elokuuta 2012
B. Lukeminen kunniaan (Tekstitaitovastaus)
Sanna Kangasniemi kertoo kolumnissaan Meillä ei lueskella lukemisen vaikutuksesta hänen vapaa-aikaansa. Kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.11.2009. Ironisessa tekstissään Kangasniemi kertoo elämän olevan paljon täydempää ja syvempää ilman kirjoja.
Kangasniemi siis edelleen lukee kirjoja. Kolumnissaan hän voisi kuvata televisiota, tosin käyttäen siitä sanaa kirja. Ironian voi huomata esimerkiksi lauseesta "Nukkumaan mennessä oli tyhjä olo" , sillä tuskin kenelläkään on tyhjä olo kirjoja luettuaan toisin kun jos olisi katsonut jotakin turhanpäiväistä TV-ohjelmaa.
Kangasniemi halusi viestittää kirjojen lukemisen tärkeydestä ja kannattavuudesta. Myös kirjojen merkitys hänelle itselleen oli hyvin tärkeä. Häntä ei siis haitannut, vaikka illat kuluivat puolison kanssa kirjoja lueskellessa. Kirjojen lukuun kulutettua aikaa, hän ei olisi halunnut vaihtaa kuntoiluun tai jonkin hyvän tv-sarjan katseluun.
"Kirjavuus veti katseen puoleensa ihan väkisin." - lauseesta voi tulkita kuinka kirjat vetävät Kangasniemeä puoleensa. Kangasniemi vertasi myös kuinka televisio on paljon kätevämpi ja yksinkertaisempi kuin kirjava kirjahylly. Vertauksella hän kenties tarkoitti sitä, kuinka paljon enemmän kirjoista saa irti ja kuinka paljon monipuolisempia kirjat ovat.
Kolumnissa sanotaan kirjailijoiden olevan joka paikassa. Todellisuudessa kirjailijoita näkee vain harvoin julkisuudessa, sillä heitä ei pidetä yleensä yhtä mielenkiintoisina kuin muita julkisuudenhenkilöitä. Tällä Kangasniemi voisi tarkoittaa, että kirjailijoita täytyisi kunnioittaa enemmän ja tuoda enemmän julkisuuteen. Näin ihmisten mielenkiinto kirjoja kohtaan voisi kasvaa.
Kaiken kaikkiaan Kangasniemen tekstin tarkoituksesta on hieman vaikea ottaa selvää sen ironisuuden takia. Miksi kolumni on kirjoitettu siihen sävyyn, jos hän itse pitää sitä tärkeänä aiheena? Ymmärrän kuitenkin, että tekstin viesti liittyy kirjojen lukemisen tärkeyteen. Kangasniemi haluaa luultavasti havainnollistaa ihmisille, kuinka paljon parempaa kirjat ovat esimerkiksi televisioon verrattuna.
Kangasniemi siis edelleen lukee kirjoja. Kolumnissaan hän voisi kuvata televisiota, tosin käyttäen siitä sanaa kirja. Ironian voi huomata esimerkiksi lauseesta "Nukkumaan mennessä oli tyhjä olo" , sillä tuskin kenelläkään on tyhjä olo kirjoja luettuaan toisin kun jos olisi katsonut jotakin turhanpäiväistä TV-ohjelmaa.
Kangasniemi halusi viestittää kirjojen lukemisen tärkeydestä ja kannattavuudesta. Myös kirjojen merkitys hänelle itselleen oli hyvin tärkeä. Häntä ei siis haitannut, vaikka illat kuluivat puolison kanssa kirjoja lueskellessa. Kirjojen lukuun kulutettua aikaa, hän ei olisi halunnut vaihtaa kuntoiluun tai jonkin hyvän tv-sarjan katseluun.
"Kirjavuus veti katseen puoleensa ihan väkisin." - lauseesta voi tulkita kuinka kirjat vetävät Kangasniemeä puoleensa. Kangasniemi vertasi myös kuinka televisio on paljon kätevämpi ja yksinkertaisempi kuin kirjava kirjahylly. Vertauksella hän kenties tarkoitti sitä, kuinka paljon enemmän kirjoista saa irti ja kuinka paljon monipuolisempia kirjat ovat.
Kolumnissa sanotaan kirjailijoiden olevan joka paikassa. Todellisuudessa kirjailijoita näkee vain harvoin julkisuudessa, sillä heitä ei pidetä yleensä yhtä mielenkiintoisina kuin muita julkisuudenhenkilöitä. Tällä Kangasniemi voisi tarkoittaa, että kirjailijoita täytyisi kunnioittaa enemmän ja tuoda enemmän julkisuuteen. Näin ihmisten mielenkiinto kirjoja kohtaan voisi kasvaa.
Kaiken kaikkiaan Kangasniemen tekstin tarkoituksesta on hieman vaikea ottaa selvää sen ironisuuden takia. Miksi kolumni on kirjoitettu siihen sävyyn, jos hän itse pitää sitä tärkeänä aiheena? Ymmärrän kuitenkin, että tekstin viesti liittyy kirjojen lukemisen tärkeyteen. Kangasniemi haluaa luultavasti havainnollistaa ihmisille, kuinka paljon parempaa kirjat ovat esimerkiksi televisioon verrattuna.
torstai 23. elokuuta 2012
Antakaa kaikkien kukkien kukkia (Mielipidekirjoitus)
Rasismi on vallinnut Suomessa jo pitkään. Ihmiset syrjivät toisia mm. ihonvärin, kansalaisuuden ja sukupuolen perusteella. Me kaikki olemme ainutlaatuisia, ja siksi myös erilaisia. Mutta miksi joillekin on niin vaikea hyväksyä sitä? Mielestäni kukaan ei ole kenenkään yläpuolella, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Suomessa kohtaa paljon vihaa maahanmuuttajia ja venäläisiä kohtaan.
Monet suomalaiset ovat niin vanhanaikaisia, suppeamielisiä ja ennakkoluuloisia, ja siksi tyrmäävät ulkomaalaiset niin jyrkästi. Suomalaiset eivät myöskään ymmärrä, että tietyt tavat saattavat kuulua esimerkiksi maahanmuuttajien kulttuuriin. Maahanmuuttajat ei varmasti itse tajua, ettei ole normaalia flirttailla lähes jokaiselle vastaantulijalle, toisin kuin heidän kotimaassaan. Tietenkään kaikki eivät toimi näin, mutta helposti se yleistetään. Niin kuin myös venäläisten käytös pöyristyttää suomalaisia, kun heistä suurin osa käyttäytyy niin ylimielisesti. Aina pitäisi muistaa, että kaikki ovat yksilöitä, ja ennakkoluulot pitäisi jättää omaan arvoon ja antaa toisille ihmisille mahdollisuus. Näin ollen eri kulttuurien kohtaaminen voi olla epämieluisaa ja rasismi pääsee helposti valloilleen.
Rasismi ei varmasti ole kenenkään mielestä kivaa. Se joka syrjii tuntee vain vihaa. Eikö olisi mieluisampaa täyttää nämä tunteet jollain positiivisella? Kun taas he, jotka joutuvat rasismin kohteeksi, kokevat syvää mielipahaa nimittelystä ja muusta ilkeilystä. Rasismi täyttää maailmaa negatiivisuudellaan, ja näin ollen ihmisistä ei tule ikinä avarakatseisia.
Ihmiset pitäisi kasvattaa vähän monikulttuurisemmassa ympäristössä, sillä se tekisi ihmisistä entistä suvaitsevaisempia. Vanhempien olisi hyvä jo lapsesta lähtien kasvattaa lapsista avoimia ja suvaitsevaisia. Mitä enemmän arkitilanteissa lapsi kohtaa erilaisia ihmisiä, sitä paremmin hän oppii hyväksymään heitä, eikä pidä esimerkiksi tummaihoisia yhtään epänormaaleina. Näin ihminen oppisi arvostamaan erilaisuutta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suomalaiset ovat suvaitsevaisempia kuin muualla, sillä siellä on jo normaalia, että naapurissa asuu ulkomaalaisia.
Olisi ihailtavaa, jos ihmiset jättäisivät ennakkoluulot omaan arvoonsa ja antaisi tilaisuuden ihmiselle kuin ihmiselle. Kaikkien täytyy saada elää elämänsä ilman että ketään sorretaan mistään. Kenenkään ei tulisi kärsiä sen takia, millaiseksi on syntynyt. Hyvä ilmapiiri, parempi mieli!
Monet suomalaiset ovat niin vanhanaikaisia, suppeamielisiä ja ennakkoluuloisia, ja siksi tyrmäävät ulkomaalaiset niin jyrkästi. Suomalaiset eivät myöskään ymmärrä, että tietyt tavat saattavat kuulua esimerkiksi maahanmuuttajien kulttuuriin. Maahanmuuttajat ei varmasti itse tajua, ettei ole normaalia flirttailla lähes jokaiselle vastaantulijalle, toisin kuin heidän kotimaassaan. Tietenkään kaikki eivät toimi näin, mutta helposti se yleistetään. Niin kuin myös venäläisten käytös pöyristyttää suomalaisia, kun heistä suurin osa käyttäytyy niin ylimielisesti. Aina pitäisi muistaa, että kaikki ovat yksilöitä, ja ennakkoluulot pitäisi jättää omaan arvoon ja antaa toisille ihmisille mahdollisuus. Näin ollen eri kulttuurien kohtaaminen voi olla epämieluisaa ja rasismi pääsee helposti valloilleen.
Rasismi ei varmasti ole kenenkään mielestä kivaa. Se joka syrjii tuntee vain vihaa. Eikö olisi mieluisampaa täyttää nämä tunteet jollain positiivisella? Kun taas he, jotka joutuvat rasismin kohteeksi, kokevat syvää mielipahaa nimittelystä ja muusta ilkeilystä. Rasismi täyttää maailmaa negatiivisuudellaan, ja näin ollen ihmisistä ei tule ikinä avarakatseisia.
Ihmiset pitäisi kasvattaa vähän monikulttuurisemmassa ympäristössä, sillä se tekisi ihmisistä entistä suvaitsevaisempia. Vanhempien olisi hyvä jo lapsesta lähtien kasvattaa lapsista avoimia ja suvaitsevaisia. Mitä enemmän arkitilanteissa lapsi kohtaa erilaisia ihmisiä, sitä paremmin hän oppii hyväksymään heitä, eikä pidä esimerkiksi tummaihoisia yhtään epänormaaleina. Näin ihminen oppisi arvostamaan erilaisuutta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suomalaiset ovat suvaitsevaisempia kuin muualla, sillä siellä on jo normaalia, että naapurissa asuu ulkomaalaisia.
Olisi ihailtavaa, jos ihmiset jättäisivät ennakkoluulot omaan arvoonsa ja antaisi tilaisuuden ihmiselle kuin ihmiselle. Kaikkien täytyy saada elää elämänsä ilman että ketään sorretaan mistään. Kenenkään ei tulisi kärsiä sen takia, millaiseksi on syntynyt. Hyvä ilmapiiri, parempi mieli!
torstai 16. elokuuta 2012
Tyyliharjoitus
Kuppilan narisevasta ovesta astui sisään nuori neito. Emil suorastaan sokaistui tytön uskomattomasta kauneudesta, eikä pystynyt päästämään katsettaan hänestä. Emil kuitenkin havahtui, kun tarjoilija toi lihakeiton pöytään. Lihakeitto muistutti lähinnä tiskivettä, jossa oli epämääräisiä ruoantähteitä. Emil näykki ruokaansa ja samalla kohotti katseensa viereiseen pöytään. Tämä viehättävä neitonen oli istuuntunut siihen siideri lasi kädessään. Yhtäkkiä tytön kasvoille lankesi mieletön hymy. Emil oli ihmeissään, kunnes huomasi komean,lihaksikkaan ja nuoren miehen saapuvan tytön seuraksi. Emil musertui aivan täysin ja vajosi itsesääliin. Hotkittuaan lihakeiton, hän poistui karmeasta kuppilasta synkkään ulkoilmaan.
Kurssin aloitus
Valitsin tämän äidinkielen 11 kurssin, koska kaipaan mielestäni lisää harjoitusta erilaisten tekstien tuottamiseen. En kuitenkaan ole ikinä pitänyt äidinkielestä, mutta silti pidän kurssia tärkeänä. Lukion aikana en ole oikeastaan kertaakaan saanut mitään hyvää arviointi teksteistäni, joten ajattelin että tällä kurssilla voisin ehkä parantaa tekstejäni. En kuitenkaan tiedä missä on vika, mutta pisteitä niistä ei ainakaan tule. Voisin veikata, että tekstini tarvitsisivat parempaa sisältöä. Kieliopissa minulla on myös hieman hankaluuksia, mutta sitä varten olen myös äidinkielen 13 kurssilla. Toivon, että kurssin jälkeen erilaisten tekstien tuottaminen olisi ns. helpompaa ja mukavampaa. Ajattelin, että kurssista olisi myös apua reaali aineiden yo-kirjoituksissa, sillä niissähän niitä esseitä saa tehdä ihan urakalla.
Tilaa:
Kommentit (Atom)