B. Lukeminen kunniaan (Tekstitaitovastaus)

Sanna Kangasniemi kertoo kolumnissaan Meillä ei lueskella lukemisen vaikutuksesta hänen vapaa-aikaansa. Kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.11.2009. Ironisessa tekstissään Kangasniemi kertoo elämän olevan paljon täydempää ja syvempää ilman kirjoja.

Kangasniemi siis edelleen lukee kirjoja. Kolumnissaan hän voisi kuvata televisiota, tosin käyttäen siitä sanaa kirja. Ironian voi huomata esimerkiksi lauseesta "Nukkumaan mennessä oli tyhjä olo" , sillä tuskin kenelläkään on tyhjä olo kirjoja luettuaan toisin kun jos olisi katsonut jotakin turhanpäiväistä TV-ohjelmaa.

Kangasniemi halusi viestittää kirjojen lukemisen tärkeydestä ja kannattavuudesta. Myös kirjojen merkitys hänelle itselleen oli hyvin tärkeä. Häntä ei siis haitannut, vaikka illat kuluivat puolison kanssa kirjoja lueskellessa. Kirjojen lukuun kulutettua aikaa, hän ei olisi halunnut vaihtaa kuntoiluun tai jonkin hyvän tv-sarjan katseluun.

"Kirjavuus veti katseen puoleensa ihan väkisin." - lauseesta voi tulkita kuinka kirjat vetävät Kangasniemeä puoleensa. Kangasniemi vertasi myös kuinka televisio on paljon kätevämpi ja yksinkertaisempi kuin kirjava kirjahylly. Vertauksella hän kenties tarkoitti sitä, kuinka paljon enemmän kirjoista saa irti ja kuinka paljon monipuolisempia kirjat ovat.

Kolumnissa sanotaan kirjailijoiden olevan joka paikassa. Todellisuudessa kirjailijoita näkee vain harvoin julkisuudessa, sillä heitä ei pidetä yleensä yhtä mielenkiintoisina kuin muita julkisuudenhenkilöitä. Tällä Kangasniemi voisi tarkoittaa, että kirjailijoita täytyisi kunnioittaa enemmän ja tuoda enemmän julkisuuteen. Näin ihmisten mielenkiinto kirjoja kohtaan voisi kasvaa.

Kaiken kaikkiaan Kangasniemen tekstin tarkoituksesta on hieman vaikea ottaa selvää sen ironisuuden takia. Miksi kolumni on kirjoitettu siihen sävyyn, jos hän itse pitää sitä tärkeänä aiheena? Ymmärrän kuitenkin, että tekstin viesti liittyy kirjojen lukemisen tärkeyteen. Kangasniemi haluaa luultavasti havainnollistaa ihmisille, kuinka paljon parempaa kirjat ovat esimerkiksi televisioon verrattuna.

Antakaa kaikkien kukkien kukkia (Mielipidekirjoitus)

Rasismi on vallinnut Suomessa jo pitkään. Ihmiset syrjivät toisia mm. ihonvärin, kansalaisuuden ja sukupuolen perusteella. Me kaikki olemme ainutlaatuisia, ja siksi myös erilaisia. Mutta miksi joillekin on niin vaikea hyväksyä sitä? Mielestäni kukaan ei ole kenenkään yläpuolella, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Suomessa kohtaa paljon vihaa maahanmuuttajia ja venäläisiä kohtaan.

Monet suomalaiset ovat niin vanhanaikaisia, suppeamielisiä ja ennakkoluuloisia, ja siksi tyrmäävät ulkomaalaiset niin jyrkästi. Suomalaiset eivät myöskään ymmärrä, että tietyt tavat saattavat kuulua esimerkiksi maahanmuuttajien kulttuuriin. Maahanmuuttajat ei varmasti itse tajua, ettei ole normaalia flirttailla lähes jokaiselle vastaantulijalle, toisin kuin heidän kotimaassaan. Tietenkään kaikki eivät toimi näin, mutta helposti se yleistetään. Niin kuin myös venäläisten käytös pöyristyttää suomalaisia, kun heistä suurin osa käyttäytyy niin ylimielisesti. Aina pitäisi muistaa, että kaikki ovat yksilöitä, ja ennakkoluulot pitäisi jättää omaan arvoon ja antaa toisille ihmisille mahdollisuus. Näin ollen eri kulttuurien kohtaaminen voi olla epämieluisaa ja rasismi pääsee helposti valloilleen.

Rasismi ei varmasti ole kenenkään mielestä kivaa. Se joka syrjii tuntee vain vihaa. Eikö olisi mieluisampaa täyttää nämä tunteet jollain positiivisella? Kun taas he, jotka joutuvat rasismin kohteeksi, kokevat syvää mielipahaa nimittelystä ja muusta ilkeilystä. Rasismi täyttää maailmaa negatiivisuudellaan, ja näin ollen ihmisistä ei tule ikinä avarakatseisia.

Ihmiset pitäisi kasvattaa vähän monikulttuurisemmassa ympäristössä, sillä se tekisi ihmisistä entistä suvaitsevaisempia. Vanhempien olisi hyvä jo lapsesta lähtien kasvattaa lapsista avoimia ja suvaitsevaisia. Mitä enemmän arkitilanteissa lapsi kohtaa erilaisia ihmisiä, sitä paremmin hän oppii hyväksymään heitä, eikä pidä esimerkiksi tummaihoisia yhtään epänormaaleina. Näin ihminen oppisi arvostamaan erilaisuutta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suomalaiset ovat suvaitsevaisempia kuin muualla, sillä siellä on jo normaalia, että naapurissa asuu ulkomaalaisia.

Olisi ihailtavaa, jos ihmiset jättäisivät ennakkoluulot omaan arvoonsa ja antaisi tilaisuuden ihmiselle kuin ihmiselle. Kaikkien täytyy saada elää elämänsä ilman että ketään sorretaan mistään. Kenenkään ei tulisi kärsiä sen takia, millaiseksi on syntynyt. Hyvä ilmapiiri, parempi mieli!

Tyyliharjoitus

Kuppilan narisevasta ovesta astui sisään nuori neito. Emil suorastaan sokaistui tytön uskomattomasta kauneudesta, eikä pystynyt päästämään katsettaan hänestä. Emil kuitenkin havahtui, kun tarjoilija toi lihakeiton pöytään. Lihakeitto muistutti lähinnä tiskivettä, jossa oli epämääräisiä ruoantähteitä. Emil näykki ruokaansa ja samalla kohotti katseensa viereiseen pöytään. Tämä viehättävä neitonen oli istuuntunut siihen siideri lasi kädessään. Yhtäkkiä tytön kasvoille lankesi mieletön hymy. Emil oli ihmeissään, kunnes huomasi komean,lihaksikkaan ja nuoren miehen saapuvan tytön seuraksi. Emil musertui aivan täysin ja vajosi itsesääliin. Hotkittuaan lihakeiton, hän poistui karmeasta kuppilasta synkkään ulkoilmaan.

Kurssin aloitus

Valitsin tämän äidinkielen 11 kurssin, koska kaipaan mielestäni lisää harjoitusta erilaisten tekstien tuottamiseen. En kuitenkaan ole ikinä pitänyt äidinkielestä, mutta silti pidän kurssia tärkeänä. Lukion aikana en ole oikeastaan kertaakaan saanut mitään hyvää arviointi teksteistäni, joten ajattelin että tällä kurssilla voisin ehkä parantaa tekstejäni. En kuitenkaan tiedä missä on vika, mutta pisteitä niistä ei ainakaan tule. Voisin veikata, että tekstini tarvitsisivat parempaa sisältöä. Kieliopissa minulla on myös hieman hankaluuksia, mutta sitä varten olen myös äidinkielen 13 kurssilla. Toivon, että kurssin jälkeen erilaisten tekstien tuottaminen olisi ns. helpompaa ja mukavampaa. Ajattelin, että kurssista olisi myös apua reaali aineiden yo-kirjoituksissa, sillä niissähän niitä esseitä saa tehdä ihan urakalla.